Mindfulnessista ja tanssiterapiasta

  Mindfulness-harjoitukset pohjaavat theravada buddhalaiseen perinteeseen ja zen-perinteeseen. Mindfulnessista on karsittu pois uskonnolliset elementit ja se sopii siksi hyvinvointia edistäväksi harjoitukseksi kaikille elämänkatsomukseen tai uskontoon katsomatta.

  Toisin kuin usein oletetaan, mindfulness ei ole rentoutumis- tai mielentyhjennysharjoituksia, vaikka sen sivutuotteena huomattavaa rentoutumista ja mielen hiljentymistä yleensä tapahtuukin, etenkin ajan kanssa.

  Mindfulnessissa eli lempeässä, tietoisessa läsnäolossa ihminen harjoittaa huomionsuuntaamista käsillä olevaan hetkeen. Hän ohjaa tarkkaavaisuuttaan tietoisesti havainnoiden itsen sisäisiä tai ulkoisia kokemuksia, kuten ympäristön ääniä, kehonaistimuksiaan, tunteitaan tai ajatuksiaan, arvottamatta tai pyrkimättä muuttamaan niitä.

  Tietoiseen läsnäoloon kuuluu lempeän ja myötätuntoisen asenteen viljeleminen itseä ja toista kohtaan ilman eri ilmiöiden hyväksi, pahaksi, oikeaksi tai vääräksi luokittelemista. Mindfulnessissa ihminen kehittää kykyään hyväksyä tasavertaisesti kaikenlaiset kokemukset ja ilmiöt, takertumatta miellyttäviin kokemuksiin, välttelemättä epämiellyttäviä kokemuksia tai ohittamatta neutraalintuntuisia kokemuksia toisarvoisina. Ihmisen kärsimyksen juuri on näissä toimintamalleissa ja niiden tietoinen tunnistaminen auttaa meitä tulemaan oman onnemme sepiksi.

  Mindfulness-taitojen kehittyessä ihminen alkaa kokea itsensä ja elämän täydemmin, kokonaisvaltaisemmin ja rikkaampana. Ihminen oppii sietämään paremmin vaikealta tuntuvia asioita ja tunteita ja siten niiden valta vähenee ja hän kykenee "seisomaan tyynenä myrskyn silmässä" silloin kun tarve on. Toisin sanoen, mindfulnessilla on hyvinvointia ja siten toimintakykyä lisäävä vaikutus.

  Mindfulnessin harjoittamisesta erilaisten ihmisryhmien kanssa on tehty paljon tutkimuksia joiden tulokset puhuvat sen lukuisista hyödyistä.

  Mindfulness-harjoituksia löytyy moneen lähtöön, niitä voidaan toteuttaa niin paikallaan istuen tai maaten kuin liikkuenkin. Niitä voidaan soveltaa ja hyödyntää arki- ja työelämässä.


  Tanssi- ja liiketerapia on kuntoutus- ja hoitomuoto, joka kuuluu luoviin taideterapioihin. Siinä terapeuttinen työskentely yhdistyy mindfulness-harjoituksiin ja luoviin menetelmiin eli tanssiin ja usein myös kuvantekemiseen. 

  Tanssiterapiassa hyödynnetään mindfulnessin lisäksi lukuisia eri menetelmiä, esimerkiksi tanssin eri tekniikoita ja lajeja, leikkiä, symbolista työskentelyä, autenttista liikettä ja kehonkuvatyöskentelyä eri muodoissa. Joskus keskustellaan enemmän, liikutaan vähemmän, joskus toisin päin. Tanssiterapia on asiakaslähtöistä eli etenkin yksilöterapia usein muotoutuu kävijän näköiseksi. Terapeutti ja asiakas toimivat vuorovaikutuksessa yksilöllisesti asetettujen hoitotavoitteiden saavuttamiseksi.

  Tanssiterapeuttinen työskentely mahdollistaa sensorimotorisen, emotionaalisen ja kognitiivisen kokemisen tasojen integraation eli arkikielellä voidaan puhua mahdollisuudesta "eheytymiseen". Tanssiterapian keinoin voidaan kehittää mm. keskittymiskykyä, tunteiden tunnistamista ja säätelyä sekä vuorovaikutustaitoja. Se sopii tutkitusti hyvin masennuksen, syömishäiriöiden, erilaisten sairauksien ja elämän kriisitilanteiden kanssa työskentelyyn tai myös voimavarojen etsimiseen arjessa ja voimaantumiseen.

 Tanssiterapiaa voidaan soveltaa kaikille ikäryhmille ja monipuolisesti erilaisille asiakkaille. Sen menetelmiä voidaan hyödyntää myös terapiakontekstin ulkopuolella, esimerkiksi hyvinvointiin tähtäävillä kursseilla. Terapiaan tai kursseille osallistuminen ei vaadi minkäänlaista osaamista, tanssitaitoa tai hyvää fyysistä kuntoa - myös liikuntarajoitteiset ovat tervetulleita.

Lisätietoa tanssi- ja liiketerapiasta löytyy yhdistyksen sivuilta www.tanssiterapia.net